Ehtisitkö katsoa hetken meiän lapsia? Edes yhtä? Vähän aikaa?
Tuntuu, että koko ajan ollaan soittelemassa apuja, kun sumplitaan minun töitäni kahdessa paikassa ja miehen kolmea vuoroa.

Ensi viikolla mies alkaa päivätyöt, minä kutsuilen illat ja auttelen lauantait lastenkirppiksellä aina kun vaan voin.
Työ poiki työtä, hyvän vaikutelman antaminen hyviä asioita, ja ensi kertaa olen löytänyt itseni soittelemasta päivähoitotoimistoonkin.

Onhan se aina hieno asia, kun on työtä, mutta erityisen hienoa on se, että molemmille meille se on oikeasti nyt mielekästä.Vielä kun opitaan yhdistämään työ- ja perhe-elämät ja opitaan hidastamaan tämä keikkuva lauta vaakatasoon.
Tasapainoilua, sitä tämä todella on.

Onnellisin olen kuitenkin siitä, että lasten hoitoon laittaminenkin tuntuu nyt hyvältä, kun työ tuntuu hyvältä.
Kesää odotellessa.